Vaikea uskoa, että siitä on nyt viisi viikkoa, kun pakkasin Janan Annen autoon ja kohti Raumaa. Enää jäljellä on vajaa puolet, 3-4 viikkoa, kun haen neidin takaisin kotiin. Nopeasti mennyt aika ja nopeasti pennut kasvaneet oikeiksi koiriksi.

Pennut ovat nyt yli neljä viikkoa, naskalit ovat terävöityneet, leikkimisen ja touhuamisen määrä kasvanut, siivottavien jälkien määrä kasvanut, ruuan perään huutaminen lisääntynyt. Mutta vastapainona suloisuuden ja ihanuuden määrä eksponentiaalisesti räjähtänyt. Joka kerta kaduttaa enemmän ja enemmän oma päätös olla ottamatta kolmatta koiraa, vaikka tiedän sen vieläkin olevan oikea ratkaisu. Luonne-erot alkavat jo näkymään, kaksi on hieman rauhallisempaa, yksi virtapallo (Johan) ja neljäs mahtuu siihen väliin. Kaikki ovat uteliaita ja kiipeävät syliin, Hans erityisesti on sellainen sylipoika.

Otimme Annen kanssa virallistakin virallisempia "seisotus"kuvia

Jens Anderson

_MG_1486-normal.jpg

Johan _MG_1474-normal.jpg

Stefan_MG_1468-normal.jpg

Hans_MG_1457-normal.jpg


_MG_1557-normal.jpg_MG_1547-normal.jpg_MG_1498-normal.jpg_MG_1530-normal.jpg_MG_1449-normal.jpg_MG_1440-normal.jpg_MG_1425-normal.jpg_MG_1414-normal.jpg_MG_1372-normal.jpg_MG_1361-normal.jpg_MG_1317-normal.jpg_MG_1304-normal.jpg_MG_1418-normal.jpg_MG_1355-normal.jpg

Terkuin Tytti